Kun vauva itkee, hän saattaa kertoa omaa tarinaansa
Äitiydessä on hetkiä, jotka voivat tuntua hämmentäviltä ja olosi voi olla jopa hieman avuton.
Kenties vauvasi itkee paljon. Mietit onko hänellä vatsavaivoja?
Yrität kaikkia keinoja, joita tiedät vauvan lohduttamiseksi.
Syötät, pidät sylissä, keinutat, lohdutat.
Ja silti… jokin vauvan itkussa tuntuu erilaiselta.
Itku ei kuulosta vain nälältä tai vatsakivulta, vaan joltakin syvemmältä.
Jokin aika sitten vastaanotolleni tuli äiti kolmen kuukauden ikäisen poikavauvansa kanssa. Vauva oli itkenyt paljon, ja äiti toivoi kehoterapiasta olevan apua vauvalle. Syvällä sisimmässään hän tiesi, että itkun takana on jotain muuta kuin vauvan perustarpeet. Kun hoidin vauvaa lempeällä kraniosakraaliterapialla, jokin tuli hyvin selkeästi esiin.
Kyse ei ollut vain epämukavuudesta tai kehollisesta jumista, vaan ihan jostain muusta. Tämä itku oli vauvan kommunikaatiota.
Vauva ei itke vain tämän hetken tarpeitaan
Vauvoilla ei vielä ole sanoja. Mutta heillä on keho, joka muistaa kaiken kokemansa. Ja tarve kertoa omista kokemuksistaan, joita he ilmaisevat erilaisten itkujen avulla. Olet ehkä huomannutkin, että nälkäitku kuulostaa erilaiselta kuin esimerkiksi vatsavaivoista johtuva itku.
Vauvan hermosto muistaa mitä se on jo kokenut:
syntymän
kosketuksen
yhteyden
eron
kannattelun tai sen puutteen
Ja kaikki tämä ilmenee kehon kautta.
Jännityksenä.
Levottomuutena.
Itkuna.
Poikavauvan tarina
Tämä pieni poika oli syntynyt kaksosena. Syntymän jälkeen hän joutui suoraan sektiosta tarkkailuun ja oli erossa äidistä ja veljestään muutaman tunnin ajan.
Se tarkoitti:
– eroa äidistä
– eroa kaksosveljestä
– ja sitä, että hän jäi paitsi niistä ensimmäisistä tunneista äidin rinnalla, hetkistä, jolloin vauva saa tuntea olevansa turvassa, kannateltu ja kotona.
Myöhemmin perheen jo kotiuduttua, äiti joutui lähtemään keskellä yötä kaksosveljen kanssa sairaalaan ja he olivat erossa vajaan vuorokauden. Tällöin äidillä nousi lähtiessä hyvin vahva tunne siitä, että nyt on vaikeaa jättää toinen kotiin. Tämän jälkeen äiti muisteli itkuisuuden lisääntyneen.
Kun hoidin tätä suloista pientä poikaa, sanoitin tämän kaiken ääneen. Sekä äidille että vauvalle.
Että ehkä hän yrittää kertoa, miltä tämä kaikki tuntui. Miltä tuntui syntyä ja joutua eroon omasta äidistä ja kaksoveljestä. Kuinka hän olisi kaivannut päästä näkemään ja kokemaan oman äidin tuoksun ja ihon lämmön heti syntymän jälkeen. Miten häntä ehkä pelotti olla yksin vastasyntyneiden osastolla tarkkailussa vieraiden hoidettavana.
Ja kuinka hän saattoi kokea äidin ja veljen sairaalassaoloajan yllättävänä ja hieman ahdistavanakin. Ja että äitikin olisi toivonut ensi hetkien menevän toisin. Äiti olisi halunnut pitää häntä heti rinnallaan ja tuntea poikansa hengityksen ihollaan. Kerroin äidin olevan pahoillaan siitä ja ymmärtävän että molemmat kokemukset ovat kenties olleet lapselle haastavia.
Ja jokin muuttui.
Kun vauva tulee kuulluksi
Hoitaessani tätä suloista vauvaa, hän alkoi itkeä. Mutta ei samalla tavalla kuin aiemmin. Ei levottomasti tai katkonaisesti… Vaan syvästi. Itku tuntui selkästi vapauttavan jotain hänen kehostaan.
Pysyin läsnä. Kannattelin hänelle ja äidille tilaa kokea ja tulla kuulluksi. Samalla jatkoin lempeää hoitoa.
Ja sanoitin vauvalle:
“Me olemme tässä. Me kuulemme sinua.”
Hän itki…
Ja sitten yhtäkkiä, hänen kehonsa pehmeni.
Hän rauhoittui.
Hänen olemuksensa muuttui levolliseksi.
Kuin jokin olisi saanut tulla loppuun. Jokin tuli nähdyksi ja todistetuksi.
Äidin kokemus hoidosta
”Kävimme toisen kaksosvauvan kanssa Karoliinan hoidossa itkuisuuden johdosta. Heti hoidon alussa Karoliina otti meidät molemmat lämmöllä ja ymmärtäväisellä otteella vastaan.
Olin helpottunut ettei vauvan itkuisuutta laitettu vain koliikin piikkiin. Hoidon aikana vauva rentoutui silminnähden ja jälkeen itkuisuus vähitellen helpottui ja väistyi kokonaan.
Karoliina sanoitti hyvin vauvan tunteita ja tunnen yhteytemme parantuneen hoidon jälkeen ”
(Kuvassa tarinan poikavauva. Kuva ja tarina on julkaistu äidin luvalla).
Mitä ovat syntymäimprintit?
Raskauden ja syntymän aikaiset kokemukset voivat jättää jäljen myös vauvan hermostoon. Ei muistoina, joita ajattelemme…
Vaan tuntemuksina, joita keho kantaa.
Näitä kokemuksia voivat olla:
– synnytyksen kulku
– stressi tai rauha syntymähetkellä
– varhainen ero
– ensimmäiset yhteyden kokemukset
Vauvalle nämä eivät ole tarinoita mielessä, vaan ne ovat kehollisia kokemuksia. Kokemuksia, jotka piirtävät jälkensä vauvan hermostoon.
Ja joskus vauvan keho kaipaa mahdollisuutta ilmaista nämä kokemukset, jotta ne voivat asettua.
Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys
Tämä hoitokokemus muistutti minua jälleen jostakin hyvin olennaisesta: vauvat eivät tarvitse meitä vain tekemään asioita heidän puolestaan. He tarvitsevat meitä olemaan aidosti läsnä.
Kuuntelemaan.
Aistimaan.
Olemaan läsnä hänen kokemuksilleen.
Riittävän hyvän läsnäolon merkitys
Läsnäolon ei tarvitse olla täydellistä, vaan riittävän lempeää ja aitoa.
Varhainen vuorovaikutus on virittäytymistä samalle taajuudelle vauvan kanssa. Hänen tunteidensa kannattelua ja sanoittamista.
Varhainen vuorovaikutus on kaikkea lapsen ja vanhemman välistä yhteistä tekemistä ja kokemista lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Kun vanhempi on läsnä ja herkkä vauvansa tarpeille, tulkitsee niitä johdonmukaisesti ja riittävän hyvin, muodostuu lapselle positiivinen mielikuva itsestään. Silloin vauva kokee olevansa tärkeä ja että hänen tarpeensa tulevat kuulluksi. Tämä luo pohjan perusturvallisuuden tunteelle ja vaikuttaa myös lapsen aikuisena muodostamiin ihmissuhteisiin.
Vauvat ovat alusta asti tuntevia ja syvästi kokevia. Heillä on tarve olla vuorovaikutuksessa äitinsä kanssa. Nämä yhteyden hetket muovaavat lapsen aivojen toiminnallisia rakenteita. Tunteet puolestaan ohjaavat aivojen energia- ja informaatiovirtaa, sekä vaikuttavat aivojen ja mielen toiminnalliseen järjestäytymiseen.
“Edistyminen monilla tieteenalueilla ja uusien löydösten monitieteinen tarkastelu ovat lisänneet ymmärrystämme aivojen ja mielen kehitysprosesseista. Ihmisen psyykkinen kehitys pohjautuu geneettisiin ja biologisiin tekijöihin, varhaislapsuuden vuorovaikutuskokemuksiin ja psykososiaalisen ympäristön tapahtumiin sekä kaikkien näiden tekijöiden yhteisvaikutukseen. Emootioiden ja tunnekokemusten keskeinen merkitys tässä kehityksessä on tullut yhä selvemmäksi. Vaikka tietomme tunteiden, vuorovaikutuksen ja aivojen kehityksen ja toiminnan yhteydestä ovat vielä rajalliset, näyttää siltä, että nämä kolme tekijää säätelevät ja ohjaavat toinen toisiaan ja kaikki yhdessä lapsen psyykkistä kehitystä.” (Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys.Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2003;119(6):459-465)
Miten voit tukea vauvaasi?
Ensinnäkin sinun ei tarvitse tietää kaikkea. Sinun ei tarvitse tulkita jokaista itkua oikein.
Mutta voit aloittaa tästä:
✨ hidasta
✨ ota vauva lähelle
✨ puhu hänelle lempeästi
✨ sanoita, mitä hän on ehkä kokenut
Voit sanoa:
“Minä olen tässä.”
“Sinä saat tuntea tämän.”
“Sinä olet nyt turvassa.”
Ja usein jo tämä alkaa muuttaa jotain.
Kosketuksen merkitys vauvan kehitykselle
Lempeä, turvallinen kosketus — kuten kraniosakraaliterapia —
voi auttaa vauvan hermostoa löytämään turvaa ja vapauttamaan aikaisia tunnekokemuksia esimerkiksi syntymään liittyen.
Kranioskraaliterapiassa ei pakoteta kehoa vapauttamaan jotain, vaan tarjotaan kannateltu tila, jossa keho saa tehdä sen, mitä sen tarvitsee tehdä. Hoito on lempeä tapa auttaa vauvaa ja äitiä löytämään yhteys.
Kraniosakraaliterapiaa voidaan tehdä äidille ja vauvalle myös samanaikaisesti. Se onkin aivan ihana tapa harmonisoida molempien kraniosakraalirytmit samaan tahtiin. Hoito tehdään aina vauvan ja äidin tarpeita herkästi kuunnellen ja heidän keskinäistä suhdettaan kunnioittaen.
Erilaiset kehoterapiat kuten kraniosakraaliterapia, osteopatia ja vyöhyketerapeuttinen hieronta ovat lempeitä ja tehokkaita tapoja tukea vauvan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Joskus vauvoillakin voi olla kehollisia jumeja, kipuja tai psykofyysisiä kokemuksia, joiden on hyvä tulla kohdatuksi ja vapautettua kehon kautta.
Vauvat eivät ole tunteettomia tai kyvyttömiä ilmaisemaan itseään. Päinvastoin. Vauvat ovat hyvin herkkiä aistimaan myös ympäröivää maailmaa. Heilläkin on tunteet ja he kokevat kaiken kehonsa kautta. Miksi emme siis tukisi ja auttaisi heitä voimaan paremmin, jos voimme sen tehdä?
Mitä tehdä, jos vauva ei ole saanut olla äidin kanssa elämänsä ensihetkiä?
Muista, että teillä on aina mahdollisuus korvaaviin kokemuksiin!
Tietoinen läsnäolo ja vauvan oman tarinan kuuleminen on hyvin eheyttävä kokemus niin sinulle äiti, kuin vauvallesikin. Ole tässä armollinen itsellesi ja lähde tietoisesti tuomaan arkeenne enemmän rauhallisia, kahdenkeskeisiä hetkiä, joissa voitte vain ihmetellä toisianne ja hakea syvää yhteyttä välillenne.
Vauvaa voi ja kannattaakin pitää paljon ihokontaktissa, vaikka synnytyksestä olisi kulunut jo muutamia kuukausia. Näin vauva voi kokea hetken, joista hän oli jäänyt paitsi elämänsä ensimmäisinä päivinä. Samalla sinä voit omalla tavallasi jutella vauvalle synnytyksestä ja puheellasi vahvistaa, että haluat ymmärtää vauvasi kokemuksia ja olet nyt tässä hänen kanssaan.
Vauvan tunteiden, voimakkaidenkin, kannattelu ja sanoittaminen auttaa myös pientä vauvaa löytämään tasapainoa omaan hermostoonsa.
Kraniosakraaliterapiassa käyneen vauvan äiti kertoi minulle muutama viikko hoidon jälkeen:
“Hän on kuin eri vauva. Paljon rauhallisempi ja tyytyväisempi. Jotenkin levollisempi.”
Ei siksi, että jotain olisi fiksattu hoidon aikana, vaan siksi, että hänen kokemuksensa tuli kuulluksi.
Lempeä kutsu
Jos tämä kosketti sinua…
Jos jokin sinussa tunnistaa tämän kokemuksen…
Tiedä, että sinun ei tarvitse kulkea tätä yksin.
Tämä on juuri se kannateltu tila, jota tarjoan työssäni äideille ja vauvoille —
tilaa, jossa saa pysähtyä, tulla kuulluksi ja palata takaisin yhteyteen.
✨ Voit lukea lisää työstäni tai tulla vastaanotolle silloin, kun se tuntuu oikealta.
Jos haluat tehdä äitiydestä tietoisemman, pehmeämmän ja integroidumman prosessin pysy kuulolla. Jotain uttaa ja ihanaa on syntymässä.
👉 Liity sähköpostilistalleni, niin saat ensimmäisenä vinkkejä, joiden avulla pääset rakentamaan turvaa, yhteyttä ja rentoutta arkeesi. Tilauslomake löytyy sivun alalaidasta.
Karoliina Bruun
Terveydenhuollon ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ammattilainen
kätilö, terveydenhoitaja AMK
kraniosakraaliterapeutti CST-T
sensomotorinen valmentaja™
hieroja
vyöhyketerapeutti
Reiki Master opettaja